Day 4

       YOUR VIEWS ON RELIGION

Hmm... No ev.lut tässä vielä ollaan. Olen tosin harkinnut kirkosta eroamista, säästösyistä. Miksi maksaa kirkolle veroja, jos et enää edes hautapaikkaa sillä rahalla saa. Rippikoulukin maksaa ja jos ehtoolliselle haluaa tai kirkkoon joikhaamaan virsiä, niin eipä siellä kysellä kuulutko kirkkoon vai et.

Jos nyt aikuisiällä liityisin johonkin uskontokuntaan, (mitä en kylläkään tee, koska haluan olla mieluiten sitoutumatta mihinkään tiettyyn uskontoon) niin alkaisin buddhalaiseksi. Niillä on jotenkin niin myönteinen elämänkatsomus ja jälleensyntymisoppi ja karman laki, joihin kaikkiin uskon. Lisäksi Dalai-lama on minun suurin idolini. Inspiroiva, myönteinen, iloinen ihminen, vaikka on häädetty omasta maastaan ja kiinalaiset ovat tappaneet hänen maanmiehiään. Hyvä mies, ehkä vähän yli-ihminen, eikä ole kuitenkaan käännyttämässä kaikkia ihmisiä buddhalaisiksi, vaan ymmärtää, että kaikkia uskontoja tarvitaan, kaikilla on oma tarkoituksensa. Tuollaisista laaja-alaisista näkemyksistä huomaa, että hän on Suuri mies. Sellaisista uskonnoista en tykkää, joissa ainoastaan omaan uskontokuntaan kuuluvat pääsevät "taivaaseen" tai johonkin yhtä epämääräiseen paikkaan. Muita ihmisiä katsotaan alaspäin säälien tai kuin jotain alempaa kastia. Uskontojen takia onkin tapettu hyvin paljon ihmisiä, vaikka jokaisessa uskonnossa on sama ohje: älä tapa. Ja kuitenkin sallitaan sitten uskonsodat, tapetaan muihin uskontoihin kuuluvia ihmisiä vääräuskoisina. Ristiriitaista..

Pitäisköhän alkaa kirjoittamaan myös englanniksi... Pientä aivojumppaa itselle, vaikka voisi tulla aika hupaisaa tekstiä, kun ei kieliopit välttämättä enää ole niin hallussa. Ja jos joku englantia puhuva ihminen vahingossa lukisi tekstiäni, niin saattaisi ajatella: "What the hell..?"

Day 1

Tällasen sitten löysin.. En oo mihinkään haasteisiin ennen vastannut, mutta onhan tätäkin kokeiltava.. Ja mielenkiintoisia aiheita tuntuu olevan.. Kaikkihan osaa tietenkin enklantia, niin turha alkaa suomenteleen..

















Day 1.


Ja heti alkuun näin vaikee. Mitäs tähän nyt oikein osais vastata. Vähän sellainen epämääräinen ja vaikea suhde.. En sanois olevani ihan sinkku, mutta en sanois seurustelevanikaan. Nyt on vaan sellainen katseluvaihde päällä.. Kaveruussuhde, tai jotain sellaista. Niin paljon hyviä muistoja ja hyviä aikoja takana, vaikea luovuttaa siis ihan kokonaan. Toisaalta taas tuntuu välillä asiat ja toisen ihmisen käyttäytyminen niin vaikealta, että vaikea jatkaakaan.. Olen siis sellaisessa - en oikeen tiedä, enkä mittään osaa tehdäkään tilassa- ,joka on mulle aika tyypillistä. Joskus, joissakin asioissa olen hyvin määrätietoinen, eteenpäinpyrkivä ihminen, mutta sitten minusta löytyy myös tämä jahkaileva, epätietoinen, jumiutuva puoli, joka ei tiedä liikkuako eteenpäin vai taakse.

Haikeata...

Sisisrockissa oli taas oikein hubaa.. Joitakin bändejä jaksoin juosta katsomaan Kallioon, mutta pääasiassa pysyttelin Makessa.. Tulee harvoin näin hyvin tyydytettyä tämä elävän musiikin addiktio..


Tänään vika päivä kurssilla. Kaikki on oikeastaan jo valmista; kansioportfolio, sähköinen portfolio, cv, avoin työhakemus ja työnhakusuunnitelma. Suunnitelmat ei kyllä muuttunut kurssin aikana, tulihan sitä kyllä mietittyä ja pohdiskeltua kaikenlaisia vaihtoehtoja.. Porukka on ja oli kyllä loistavaa, sekä opettajat että ryhmäläiset.. Molemmilta oppi paljon uusia asioita..


Jahas, kahvitauko iski. Mun kahvinjuonninlopettamisprojekti on ollut aika hataralla pohjalla kurssin aikana, mut huomenna alkaa taas uusi aikakausi...

Sisisrock viikonloppu!!

Taas se on täällä, vuoden odottamisen jälkeen.. Monta bändiä koko viikonlopun ajan sekä Pub Markuksessa että Kalliossa. Sinnehän sitä on suunnattava, kun lapset menevät isänsä luo. Ja meinaan olla muuten ihan lomalla kouluasioista, en kirjoita rivin riviä!! Maanantaina sitten taas uusin voimin. Koko viikonloppu on varattu vain ja  ainoastaan elämyksille, oli ne sitten musiikillisia, kuvallisia, makuaistimuksia tai jotain aivan muuta..


Jokohan tänään muistais hakea kaupasta niitä hitsin puolukoita. Poika on pyydellyt tekemään vispipuuroa jo monta päivää. Eilen meninkin kauppaan ihan vaan sen takia. Puolukoita ja maitoa piti hakemani. No, alkuvaiheessa vielä muistinkin: puolukoita ja maitoa. Vihannesosastolla ajatukset meni sitten tätä rataa - hedelmiä? Ei, kotona on vielä banaaneja ja appelsiineja. -  Ja kananrippeet, jos tekis kanakeittoa. Perunoita on, mutta otanpa tuosta parsakaalin. - Joo ja tekispä mieli jotain leivosta, sellaista oikein kermaista. Eihän se oikein sovellu siihen karppausjuttuun, mutta hällä väliä. -  Eipä täältä mitään löydy, joten otanpa tuosta käpykakun. Nyt on siis oikein juhlapäivä.. No, voihan sitä juhlia, kun portfoliotkin on koulussa Melkein valmiita. Juhlii sitten uudestaan, kun ne ovat aivan valmiita.. Niin, piti muuten ottaa puolukoita ja maitoa. - Kylmäsavulohta! Sitä on otettava aivan ehdottomasti. - Mitäs vielä pitikään..? Ai niin, munhan piti ostaa kauranlesettä, kun se on päässyt loppumaan. Mutta mitäs tuo on? Perunakuitua.. voi käyttää leivontaan..enpäs ole ennen kuullutkaan. Voihan sitä tietty kokeilla eli koriin vaan.. - Olikos sitten kaikki? Juu, ei kun maitoa piti ottaa, olipas hyvä ettei unohtunut. Ja sitten kiiruusti kassalle, kun hirveä, elämää suurempi nälkä kurnii vatsassa.. 


Ja kotona poika kysyy: " Ostitsä niitä puolukoita..?"

Uusi blogi, mutta vanhan jatkoa..

Ensimmäisen tähtisumua-blogini jätän nyt rauhaan ja aloitan aivan uuden. Samaa linjaa jatkan eli kirjoitan päiväkirjaa ja laitan myös kuvia maalauksistani, koruista ja millon mistäkin..