Taas se on täällä, vuoden odottamisen jälkeen.. Monta bändiä koko viikonlopun ajan sekä Pub Markuksessa että Kalliossa. Sinnehän sitä on suunnattava, kun lapset menevät isänsä luo. Ja meinaan olla muuten ihan lomalla kouluasioista, en kirjoita rivin riviä!! Maanantaina sitten taas uusin voimin. Koko viikonloppu on varattu vain ja ainoastaan elämyksille, oli ne sitten musiikillisia, kuvallisia, makuaistimuksia tai jotain aivan muuta..
Jokohan tänään muistais hakea kaupasta niitä hitsin puolukoita. Poika on pyydellyt tekemään vispipuuroa jo monta päivää. Eilen meninkin kauppaan ihan vaan sen takia. Puolukoita ja maitoa piti hakemani. No, alkuvaiheessa vielä muistinkin: puolukoita ja maitoa. Vihannesosastolla ajatukset meni sitten tätä rataa - hedelmiä? Ei, kotona on vielä banaaneja ja appelsiineja. - Ja kananrippeet, jos tekis kanakeittoa. Perunoita on, mutta otanpa tuosta parsakaalin. - Joo ja tekispä mieli jotain leivosta, sellaista oikein kermaista. Eihän se oikein sovellu siihen karppausjuttuun, mutta hällä väliä. - Eipä täältä mitään löydy, joten otanpa tuosta käpykakun. Nyt on siis oikein juhlapäivä.. No, voihan sitä juhlia, kun portfoliotkin on koulussa Melkein valmiita. Juhlii sitten uudestaan, kun ne ovat aivan valmiita.. Niin, piti muuten ottaa puolukoita ja maitoa. - Kylmäsavulohta! Sitä on otettava aivan ehdottomasti. - Mitäs vielä pitikään..? Ai niin, munhan piti ostaa kauranlesettä, kun se on päässyt loppumaan. Mutta mitäs tuo on? Perunakuitua.. voi käyttää leivontaan..enpäs ole ennen kuullutkaan. Voihan sitä tietty kokeilla eli koriin vaan.. - Olikos sitten kaikki? Juu, ei kun maitoa piti ottaa, olipas hyvä ettei unohtunut. Ja sitten kiiruusti kassalle, kun hirveä, elämää suurempi nälkä kurnii vatsassa..
Ja kotona poika kysyy: " Ostitsä niitä puolukoita..?"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti